lauantai 1. heinäkuuta 2017

Navettakulttuuria vai kulttuurinavetta?

Täksi kesäksi Marjatilan Navetasta näyttää muodostuneen kulttuurinavetta: brittifolkbändi Isaran keikka kesäkuulla aloitti kulttuuritarjonnan, ja monenmoista muuta tapahtumaa on nyt tulossa.

Eilen Navettaan siirtyi raakkuja eli jokihelmisimpukoita esittelevä näyttely Seitsemisten luontokeskuksesta. Raakku on erittäin uhanalainen laji, ja täällä Hämeenkyrön suunnalla tiedetään raakkuja majailevan jopa kolmessa eri joessa. Hämeenkyrön kunnalla on Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kanssa käynnissä yhteistyöhanke "Kolmen helmen joet", jonka tavoitteena on edistää raakkujen suojelua. Raakut - Pirkanmaan helmet - niminen näyttely on avoinna päivittäiin klo 12 - 18 heinä- ja elokuussa.

Navetasta on kuoriutumassa myös kesäteatteri - kiitos tamperelaisen improvisaatioteatteri Snorkkelin , joka tulee esiintymään neljä kertaa nyt heinäkuun alussa. Näytökset ovat ti 4.7., ke 5.7., ti 11.7. ja ke 12.7. Näytös alkaa klo 18, ja kestää vaajaa pari tuntia (näytöksessä on väliaika).

Elokuussa Navetalla soivat keskiaikaiset sävelet, kun Steve Tyler ja Katy Marchant saapuvat lukuisine soittimineen esiintymään. Liput 10 € ovat tulossa myyntiin pian.

Ehkä tätä Navetan muutosta eläintenpitopaikasta toisenlaiseksi pitopaikaksi voi pitää jonkin asteisena kulttuurievoluutiona eli kulttuurin kehittymisenä. Alunperin sana "kulttuuri" (lat. cultura) on tarkoittanut maanviljelystä, ja vasta myöhemmin - ehkä 1700-luvulta alkaen - sanan merkitys laajeni kattamaan laajemmin esimerkiksi tiedettä, taidetta ja tekniikkaa. Aikanaan valmistuessaan Marjatilan Navetta oli Mahnalan uudenaikaisin navetta: sonnat ajettiin hevosella lehmien takaa suoraan lantalaan ja vesikupit toimivat automaattisesti vedenpaineella. Nykyaikaisin termein voisi siis sanoa, että sonnanpoisto ja vesijärjestelmä oli automatisoitu. Onkohan meillä siis yhä edelleen kylän modernein Navetta: kulttuuri-sanan merkitys on vuosisatojen aikana muuttunut, ja vastaavasti Navetan käyttötavat ovat vuosien varrella muuntuneet.


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Lattian tekoa

Navetalla ovat kirvesmiehet Jari ja Hannu ovat uurastaneet työssäoppijan Eeliksen kanssa - ja lopputulemana on hieno, vahvoista haapalankuista tehty lattia. Seuraavana projektina on hioa enimmät epätasaisuudet pois, ja käsitellä lankkujen pinta jollakin likaa hylkivällä aineella. Vaihtoehtoja on useita, mutta onneksi edes värisävy on suurinpiirtein tiedossa.

Lankkulattia on muuttanut Navetan akustiikkaa - aiemmin kaikuminen kiviseinistä ja betonilattiasta oli  merkittävää, mutta jo yksistään lattian pintamateriaaliin muutos muuttaa äänimaailmaa selkeästi. Seuraava tavoite on saada lattia käsiteltyä likaa hylkiväksi, ja tavarat takaisin tilaan - kalusteet todennäköisesti entisestään muuttavat äänimaailmaa.

Tämän kokeen jälkeen olemme taas paljon viisaampia. Jos rakennus on ollut olemassa jo reilut sata vuotta, niin eiköhän näitä muutoksiakin voi tehdä hitaasti, makustellen  ja tuumien, miten rakennuksen saa suostuteltua pikku hiljaa muuttumaan ja mukautumaan.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kivinavetta avautuu yleisölle

Reilun viikon päästä eli sunnuntaina 19.6. vietetään Mansikkakauden avausta ja samalla juhlistamme Kivinavettaa. Talven aikana Kivinavetsssa on saatu tehtyä joitain muutoksia - tervetuloa! Kivinavetan avajaiset alkavat klo 11 nauhan leikkaamisella. Nauhan leikkaajaksi on lupautunut Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius. Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen Navettaan!

maanantai 9. toukokuuta 2016

Valkeat seinät

Navetan seinät ovat valkaistuneet nyt sisältäpäin: vanhassa kalkkitynnyrissä olikin kun olikin melkein sopivasti vielä ehtaa, märkää hautakalkkia, joka on paras mahdollinen kalkki Navetan seiniin. Aluksi seinät harjattiin läpi, minkä jälkeen ne siveltiin ensin kalkkivedellä ja sitten hyvin laimealla kalkkivellillä. Yllättävän hyvä tuli, vaikka kerros olikin tällä erää normaalia ohuempi. Kalkki ja pohjakalkitus olivat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa, eli sillä kohtaa säästyttiin yllätyksiltä.

Seuraavaksi sitten olisi edessä pikku-maalauksia, ikkunan pesua ja muuta loppusiivousta. Päästäänköhän jo toukokuun puolella pitämään avajaisia?


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Navetta melkein tyhjä

Talvihan siinä vierähti, mutta saatiin sittenkin Navetta tyhjäksi. Vielä pikkurippu tavaraa jäljellä - lajittelua säilytettäviin ja tarpeettomiin, kierrätettäviin. Mitään yllättävää ei alakerrasta löytynyt, ja nyt oikeastaan saa vasta ensimmäisen kunnon mielikuvan projektista. Vanha kanalan aikainen lämmönvaihdin otettiin myös pois katosta, ja lävestä pystyy tutkailemaan hyvin vanhaa kattorakennetta. Välipohjan eristeenä on käytetty ainakin turvetta, mutta jonkinmoinen ilmataskukin sieltä löytyy. Mielenkiinnolla jatketaan tästä rakennetutkimuksia - jotain navetassa on tehty oikein, koska on pysynyt hyvänä reilun vuosisadan.



maanantai 25. tammikuuta 2016

uusi vuosi - uudet kujeet

hopsan, onpa mennyt aikaa edellisestä päivityksestä tänne Navetan omaan blogiin. Loppuvuodesta saatiin lisää lupia korvaaville rakennuksille, ja nyt ollaankin tyhjennetty ja siivoiltu navettaa. Aika lailla järjestelvää riittää, kun käymme tavaroita läpi. Varastoihin kun kertyy paljon tarpeellista tavaraa, mutta joskus jotain myös ei-niin-tarpeellista (ei edes sadan vuoden aikajänteellä).

Tavoitteena olisi saada siivoiltua Navetta nyt talven aikana, koska seuraava haaste on tutkia, miten se on rakennettu. Rakennustapa lienee ollut varsin hyvä, koska on se toista sataa vuotta tuossa ollut. Myöskään nyt tammikuulla olleet äkkipakkaset eivät heti päässet navettaan, vaan vasta ihan loppupäästä hiipivät vähän sisälle. Ja siis Navetassa ei ole lämmitystä.


perjantai 3. heinäkuuta 2015

Tilan keskus

Edellisen tekstin jälkeen on navetta-asia edennyt. Väistötilojen rakentaminen on alkanut, ja ihan hyvällä mallilla, tavallaan. Rakentamisen myötä on käynyt selväksi se, kuinka navetta on tilan keskus ja tärkein rakennus. Asuinrakennuksesta käyteään usein nimitystä päärakennus, mutta toiminnalliselta merkitykseltään navetta on se tärkein ja oleellisin.

Navetta oli lehmien ja ehkä myös muiden eläinten koti, ja tuotantoeläimet olivat aikanaan se, joka toi elannon. Elanto on se, mitä tarvitaan toimeentuloon, elämiseen. Vuosien saatossa lehmät ovat muuttuneet lampaiksi, osa tilasta varastoksi, osa muihin tarpeellisiin käyttötarkoituksiin. Yhä edelleenkin navetta kuitenkin palvelee alkuperäisen tarkoituksensa, eli elannon hankkimisen rakennuksena. Elämä ilman navettaa olisi kovin, kovin vaikeaa, ja moni asia olisi lähes mahdoton toteuttaa.

Sen oivaltaminen, mihin kaikkeen navettaa käytämme, vei useamman hetken. Välillä tuntuu että tuolla navetalla ei tehdä juurikaan mitään, vaikka itse asiassa kaikki toiminnot tapahtuvat siellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Tämä havainto johti myös siihen, että nyt suunnitellut uudet tilat eivät ole riittävät, vaan jätimme jo keväämällä lisää lupahakemuksia byrokratian rattaiden jauhettavaksi - ehkä siis saadaan jatkaa kaikkien tarvitsemiemme väistötilojen rakentamista heti samaan putkeen ja päästään pian itse navetan suunnittelun pariin.